Matkalla Goalle nukuin pitkästä aikaa. Olin ennakoinut matkaväsymykseni Suomessa ja varannut ensimmäisen luokan junaliput. Ensimmäisessäkään luokassa ei päässyt kokemaan luksusta. Kuusi ihmistä nukkui samassa osastossa, mutta kaikilla oli sentään omat sängyt. Chain ja muiden junavirvokkeiden kaupittelu alkoi kiusallisen aikaisin aamulla. Kauppiaat kävelivät vaunujen läpi muutaman kymmenen minuutin välein toistaen myyntimantrojaan. Kanssani samassa vaunussa oli Intialainen perhe. Olin kiitollinen, kun he kävivät nukkumaan välittömästä junan lähdettyä liikkeelle. Tein samoin. Olen vaikuttunut intialaisten mutkattomasta tavasta oleskella. Juna-asemalla varsin hienotkin herrat istuvat lattialla mitä luontevimmin. Asemilla ei juuri edes ole penkkejä, vaan ihmiset istuvat tai makaavat maassa. Yöllä ennen junan lähtöä asemalla saa varoa askeliaan lattian ollessa täynnä makaavia ja leireissään istuvia ihmisiä.
Hyppäsin junasta asemalla, joka oli kiitettävän lähellä määränpäätäni. Ajoin autoriksalla Anjunaan. Riksakuski jätti minut Anjunan rannan tuntumaan. Maksaessani kuskille tuli skootterinvuokraaja tarjoamaan minulle palveluksiaan. Vuokrasin skootterin suoraan taksista astuttuani ja lähdin etsimään majapaikkaa. Skootterinvuokraus on täällä hämmentävän yksinkertaista. Vuokraajat haluavat tietää vain majapaikan nimen (jonka heitin hatusta, koska en ollut varma, mihin asetun) ja saada rahat käteensä. Kolmannella pysähdyksellä alle puolen tunnin etsimisen jälkeen löytyi mainio guest house, Evershine. Se on hiukan kalliimpi kuin olisin toivonut (6 euroa/yö), mutta mainiolla paikalla. Huoneiden verannoilla on riippumatot, mikä tärkeintä.
Nyt lähden baariin malasialaisen ja itä-valtalaisen huonenaapurini kanssa (joista Molemmat matkustavat yksin).
Myöhemmin:
Ilta oli mainio. Öisin Goan juhlien välillä kulkee valtavat skootteriletkat. Seurailimme niitä ensin Vagatoriin. Vagatorin bileiden loppuessa tapasin mukavan Hollantilaisen tytön, joka näytti tien Chaporaan, jonka pääkadun varrella sijaitseviin baareihin suuri osa Vagatorista suuntasi. Söimme ja joimma Chaporassa ja suuntasimme takaisin kotiin. Tullessani bileistä hotellille huomasin olevani poikkeuksellisen iloinen ilman sen kummempaa syytä –kiitettävän harvinainen tunne, sitä osaa arvostaa kun sattuu kohdalle. Olen vieläkin aika väsynyt matkasta. Muutamat hyvät yöunet auttavat epäilemättä. Huomenna loppuu sekä skootterini että huoneeni sovittu vuokra. Koetan uusia molemmat.
5 comments:
Hui jännää! Rupeankin seuraamaan tätä matkapäiväkirjaa. Pysy elossa siellä, Touko hyvä! Terkkuja siis koto-Suomesta.
No voi vitsi.
Anni tässä hei, oltiin samalla luokalla lukiossa jada jada jada :) Oot nappaillu ihan järkkyhienoja kuvia siel! Seuraan sun esimerkkiäs 15. tammikuuta ja paukkaan kans Intiaan. Meidän tiet niin suuressa maassa tuskin kohtaa, mut käyn etukäteisvalmistautumassa matkaan ja lukemassa sun blogia lähtöpäivään asti. So far so good, mut peukkui et klaaraat jatkossakin hyvin ;)
hienoa että matkasi on sujunut ilman suuria ongelmia! paljonko maksoit hostellihuoneesta mumbaissa, paukkasitko sinne ilmoittamatta ja mikä oli hostellin nimi? ostin junalipun goaan, lähtö on 3.1. klo 23, eli ehdin ihmetellä mumbaitakin hetken.
Moi Mari pistan nyt kiireessa vastauksen tahan, jos vaikka huomaisit.
En ottanut Mumbaissa hotellia ollenkaan, mika oli rankka, mutta jalkeenpain ajateltuna toimiva ratkaisu. Omakin junani tosiaan lahti keskiyon aikaan. Harhailin Mumbain kaduilla ja kahviloissa aamu seitsemasta puoleen yohon. Naki paljon, mutta kuten kirjoitin olin aika vasynyt junaan paastessani. Goalle ei ole mitaan syyta bookata yopaikkaa etukateen, ja Mumbaissakin sujuu ihan vain kyselemalla. Lentokentalle saapuessa ja kaduilla kavellessa kaikki yrittava tarjota halpoja huoneita.
ok. visa electron ei jostain syystä toiminutnetissä, eli ehkä otan suoraan lentokentältä taksin ja luotan siihen että yöpaikka löytyy. blogiasi on mukava lukea, matkakumme on melkoinen!
Post a Comment